Toimintojen tärkeysjärjestys määrää sen, miten tehokkaasti palveluita tarjotaan. Yksilöiden itse määrittelemä, oma tärkeysjärjestys on useimmiten täydellisen itsekäs. Ihmisten sotessa tärkeysjärjestyksen täytyy olla suhteessa asiakkaan todelliseen hätään ja tilanteen vaikeuteen. Lähipalveluissa tärkeysjärjestys löytyy kuin itsestään. Mitä kauemmaksi asiakkaista palvelut viedään – siis keskitetään – tullaan luoneeksi ruuhkia ja sumppuja, joissa on mahdotonta erottaa tehokasta hoitoa tarvitsevia ja odottamiseen kykeneviä tai niitä, jotka eivät oikeastaan tarvitse hoitoa ollenkaan.

Korjaavia toimia lähipalveluiden palauttamiseksi tarvitaan. Saattohoidon tarpeellisuus ymmärretään osaksi normaalia hoitoa yhtä hyvin kuin ensiapu. Jokainen ihminen päätyy elämänsä loppusuoralle. Onnekkaat kuolevat nopeasti ja ilman suuria kärsimyksiä. Yleensä vanhana ihmisen elämä kutistuu, ja myös palveluiden tarve loppuu. Jokainen ihminen vanhenee, ja hyvin vakavasti sairastuessaan hän kuolee.

Tämän kohtalon hyväksyminen on nykyään ihmisille vaikeaa. Eutanasiaa ei tarvita, vaan tervettä järkeä ajateltaessa, mitä ihminen kuolemaisillaan tarvitsee. Turhilla ja tehottomilla lääketieteellisillä toimenpiteillä ei saa kuolevan kärsimyksiä pitkittää. Esimerkiksi, koronarokotuksia annettiin kiireesti kuolemaisillaan oleville sairaille, jopa päivä ennen kuolemaa, joka tuli ajallaan.

Tärkeysjärjestys sotessa ei ole demokraattista, vaan terveempien ohi ajavat sairaimmat ja muuten erityisesti apua tarvitsevat. Erityisiä ihmisiä ovat kaikki, jotka tarvitsevat tavallisuudesta poikkeavia palveluita. Jokin sairaus voi esiintyä vain 0.02 prosentilla väestöstä, mutta sen esiintyvyys on kyseistä tautia potevalla 100%. Nuoret, vanhat ja vammaiset ovat haavoittuvammassa asemassa kuin keski-ikäiset, varakkaat ja hyväkuntoiset.

On aina laitettava tehtävät tärkeysjärjestykseen, ja silloin ei noudateta sellaista oikeudenmukaisuutta että ”kun nuo saavat, niin minunkin täytyy saada”. Ei täydy, jos isoa, todellista tarvetta ei ole. Tämä ei ole julmaa, vaan inhimillistä. Nuoren elämä voi mennä pilalle pysyvästi, ja korjaaminen on vaikeaa. Vanhojen sietokyky voi ylittyä yllättävästi, esimerkiksi virheellisen lääkehoidon vuoksi. Vammaiset voivat olla jatkuvan tuen tarpeessa koko elämänsä. Ihmisten sotessa hyväksytään se, että toiset tarvitsevat ja saavat enemmän kuin toiset. Jos terveet kadehtivat vammaisten etuja, on syytä muistaa, että terveydessä on hyviä puolia, joista vammaiset eivät ikinä saa nauttia.

Jyrki Joensuu

Tämä artikkeli käsitteli Ihmisten soten teesiä 7, Synaptorin Soten erikoisnumerossa Synaptori 1/2022 s. 7. Kaikki 10 teesiä luettavissa :

https://www.synaptori.com/wp-content/uploads/2022/01/synaptori1_2022_netti.pdf