Jääkautta kesti 100 000 vuotta, ja se päättyi vastikään, 10 000 vuotta sitten. Kasveja ja eläimiä ei jääkauden aikana ollut, ja mitä ennen jääkautta oli, kilometrin paksuiset jäämassat sen jyräsivät pois. Elämä kaikissa muodoissaan saapui vierailta seuduilta. Vieraslajeja Suomessa on ihan kaikki, koko elämä. Monet meistä, minä mukaan lukien, vieraslajeista ovat jääneet ja sopeutuneet. Pärjäämiseen ovat vaikuttaneet lämpötilan muutokset, esimerkiksi ilmaston voimakas lämpeneminen 8000 vuotta sitten. Se ei johtunut ihmisten toiminnasta, koska ihmisiä oli vähän, ja he eivät harrastaneet kivihiilivoimaloita, autoilua tai lentomatkoja.

Ihmiset vieraslajeina

Aluksi Suomi peittyi tundramaisella kasvustolla. Vesistöt olivat yhteydessä maailman meriin, ja sieltä tänne uiskenteli kaloja ja äyriäisiä. Jääkauden lämpimissä vaiheissa täällä tallusteli kai mammuttejakin. Ihmiset, äärimmäisen sopeutuvana lajina levittäytyivät kaikkialle, myös Suomeen, kun täällä jotain pystyi henkensä pitimiksi pyydystämään. Vegaaneilla ei ollut asiaa niihin oloihin. Ei ollut nyhtökauraa eikä salaatteja. Vegaanit ovat tuore vieraslaji pohjolassa.

Mitkä ovat vieraslajeja?

On mielipidekysymys, milloin vieraslajin uusia edustajia lakataan nimittämästä vieraiksi. Monia kasveja on Suomeen tuotu kasvatettaviksi, ja ne ovat villiintyneinä levinneet. Näistä kirjoitin vuonna 1966 yo-kokeiden preliminäärissä, ”Kulttuurin vaikutus Suomen luonnonvaraiseen kasvistoon.” Yksi nätti kohtuullisesti levinnyt vieraslaji on pietaryrtti. Eläinkunnan vieraslaji on söpöläinen, siili. Ihmislajeista vieraita kulttuureja ovat edustaneet ruotsalaiset, romanit, tataarit, ja viime vuosina ihmiset, jotka tulevat mistä tahansa. Suomessa tunnen aidon intiaanin. Älykäs, siis huumorintajuinen, taitava mies.

Elinkeinojen vieraslajeja

Ainoat perisuomalaiset elinkeinot ovat metsästys ja kalastus. Perunan viljely on aika uusi laji, jonka puolesta papit saarnasivat innokkaasti. Elinkeinojen vieraslajeja ovat kaikki teolliset tuotannon muodot, haarat tai lajit, juuston valmistuksesta sellunkeittoon. Vierasperäisyydestä kertovat perustajien nimet muistuttamassa ei-suomalaisesta alkuperästä. On ollut myös suomalaista, isänmaallista yritteliäisyyttä. Siitä malliesimerkki oli Eduard Polon, jonka ansiosta Nokiasta tuli Nokia. Polon ei vanhoilla päivilläänkään lähtenyt vieraille maille suomalaisia rahoja haaskaamaan.

Sivistyksen vieraslajeja

Kristinusko oli vieraslaji, joka väkisin suomalaisille pakanoille ympättiin. Suomen sivistyksen rakentajiin kuuluu lukutaidon isä, abckirian tekijä Mikael Agricola. Hän opiskeli Saksassa Wittenbergin yliopistossa. Köyhän Suomen menestyksen perusta on kansakoulu. Volkschulen malli tuotiin Saksasta, ja transporttöörinä puuhasi J.W. Snellman, joka tutustui sivistykseen pitkällä matkallaan. Snellman oli ärhäkkä äijä, joka Nyky-Suomessa olisi laitettu syytteeseen valtakunnan- ja muussa oikeudessa monta kertaa vuodessa. Suomella on aina ollut läheiset kulttuurisuhteet Saksaan. Saksalaisten filosofien suosio on ollut laaja. Sibelius vietti Berliinissä pitkiä aikoja. Oppikoulussa Jyrki Joensuu valitsi pitkäksi kieleksi saksan. En ole katunut. Kuvataiteilijoiden velvoitteena oli ammentaa oppia Ranskasta. Ruotsin kieltä ei voi pitää vieraslajina, koska valtaosa kansallisesta kulttuuristamme on ruotsinkielisten aikaansaannosta.

Liikunnan vieraslajeja

Vapaaottelu on suomalainen perinnelaji, jonka harrastamista Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen Toukolan poikien joukkueiden otteluissa. Sen sijaan vieraslajeja ovat tennis, squash, lumilautailu, kaikki itämaiset (taido, karate, taichi ym), slalom, curly, surf, golf, murf, speedway ja rallye. Ilmaston näkökulmasta monet näistä ovat haitallisia, kaikkein hulluimpana Formula 1, jossa ei ole muuta suomalaista kuin mestarit.

Yhteiskunnallisia vieraslajeja

On uskonnollisia haaroja ja aatteellisia suuntauksia, joista tänään voidaan käyttää nimitystä vieraslaji. Esimerkiksi kulttuuri, johon kuuluu naisten täydellinen alistaminen, on suomalaisille vieraslaji. Naisten itsellisyyden halveksunta kulminoituu kunniamurhana. Sekin on suomalaisille vieras toiminnan laji. Tyttären murhaamisen vieroksuntaan vaikuttanee suomalaisten naisten asema. Maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin Suomessa vuonna 1907. Demokratiassa tuntuu vieraalta kulttuuri, jossa nainen on miehen omistama tavara, ja se pidetään aina paketissa kodin ulkopuolella.

Tämä artikkeli on Synaptorin numerosta 14 / 2020. Koko lehden pääset lukemaan tästä. Muistathan myös tutustua muihin numeroihin Synaptorin arkistossa.