Keskikaljabaarissa pötyhöpö on viatonta ajankulua, kunnes humalaiset höpöttäjät riitaantuvat jääkiekko-ottelun tuloksesta, menevät ulos ja alkavat hakata toisiaan.

Olen ujuttanut suomenkieleen sanaa pötyhöpö. Se on alun perin amerikkalainen Bullshit, joka suomeksi käännettiin hevonpaskaksi. Pötyhöpön esittäminen suullisesti tai kirjallisesti on paskanjauhantaa. Pötyhöpö on nätimpi sana, joka toivottavasti edesauttaa sen tarkastelua. Jokaisen kansalaisen pitää oppia tunnistamaan pötyhöpö! Tämä ei ole mielipide, vaan kyseessä on jokaisen kansalaisen oma edunvalvonta. Valtaosa pötyhöpöstä on harmitonta, merkityksetöntä. Sitä vastaanottaessa ainoa tappio on ajan kuluminen hukkaan. On myös pötyhöpöä, kylmäveristä huijausta, johon retkahtaminen aiheuttaa suuria menetyksiä. Minulle tarjottiin äskettäin 10% provisio, kun autan siirtämään pankkitalletuksen, jonka arvo on 3,5 miljoonaa dollaria. Pistin viestin heti roskapostiin. Monet tervejärkiset ihmiset ovat tällaisiin langenneet! Median tykästyminen pötyhöpöön voi johtua siitä, että sinsilmäiset suomalaiset ovat tottuneet luottamaan painettuun sanaan.

Pötyhöpöä on monentyyppistä

Voidaan erottaa kymmenkunta erisorttista pötyhöpöä, mutta päätyypit ovat tässä:

1. Tyhjä pötyhöpö. Keskikaljabaarissa tikusta tehdään asiaa, ja face bookissa kommunikointi enimmäkseen lörpöttelyä.
2. Valehöpö. Totuutta vääristellään tietoisesti ja taitavasti tai ainakin röyhkeästi. Valepötyhöpön profeetta on Trump.
3. Pöhöhöpö. Esiintyy mainoksissa ja politiikassa. Hanke esitetään tärkeämpänä kuin se on. Lahdessa esimerkkejä ovat Word Games ja Green City. Kattaisen tilaama filosofi Himasen Suomianalyysi oli samaa sarjaa.

Miten tunnistetaan? Yleiskuvaus sopii kaikkiin pötyhöpön muotoihin. Todellisia höpötarinoita luette kaikkialta. Maakuntalehdestä jää pari sivua jäljelle, jos se jättää höpön julkaisematta. – Tarkkaavaisuutta, hyvä lukija! Oliko äskeinen lause totta? Vai oliko se minun keksimääni valehöpöä! Heinäkuussa 2019 Etelä-Suomen Sanomissa julkaistuista ministerien lausumista tuotti vaikeuksia löytää yhtään mitään muuta kuin höpöä. Tulen käyttämään niitä pötyhöpön esimerkkeinä jatkossa.

Höpö ei ole todellista

Pötyhöpössä sanotaan mitä tahansa! Jos se vain vaikuttaa asialliselta ja jopa fiksulta. Mutta kun pysähtyy pohtimaan, mitä oikeasti tuli kuulleeksi tai lukeneeksi, huomaa, että höpöpuheessa mikään ei ole todellista. Siitä ei saa otetta.

Pötyhöpössä omia käsitteitä

Havainnollistan lauseella: Asiantuntijaverkostot syvätiivistävät mahdollisuuserojen tasomuotoja. Näin väitti korkean tason asiantuntija A-studiossa. Miltä kuulostaa? Koska pötyhöpö ei ole totta, ei ole merkitystä, pystyykö kukaan viestiä ymmärtämän. Tavoitteena on vain luoda kuvitelma, että esitetään jotain fiksua.

Tee koe!

Rakas lukija, tee pieni kokeilu. ”Rakas” oli valepötyhöpöä, koska en minä sinua rakasta. Asiantuntijaverkostot syvätiivistävät mahdollisuuserojen tasomuotoja. Lue lause muutamaan kertaan. Alkaa vaikuttaa yhä hienommalta. Opettele se ulkoa. Ota työpaikan kahvipöydässä se puheeksi: – Suomen pärjääminen globaalissa osaamisympäristössä tulee perustumaan tällaiseen periaatteeseen: Asiantuntijaverkostot syvätiivistävät mahdollisuuserojen tasomuotoja. Ja sitten kysyt, mitä kuulijasi ajattelevat. Jos joku erehtyy tunnustamaan, että hän ei ymmärtänyt mitään, katsot halveksivasti. Osoita kuitenkin armollisuutta: – Ymmärrän. Nopeutuvan digitalisaation viitekehyksessä mukana pysyminen vaatii monilta liikaa.

Valehtelu on ok

Elämme totuudenjälkeistä aikakautta. Kun totuus on sellainen, että mielekästä, merkityksellistä työtä ei kaikille riitä, keksitään tekotyötä. Koska sellainen työ ei ole todellista, pitää keksiä sille merkitys – eli valehdella. Valehtelussa edellä kävijöihin kuuluu konsultointibisnes. Turha on ryhtyä moralisoimaan. Valehtelu on laajasti hyväksyttyä, ja kansalaiset ovat siihen sopeutuneet. Ennen vanhaan oli kamalaa, jos ihminen jäi julkisesta valehtelusta kiinni. Nyt suhtaudutaan, että sellaista sattuu. Rangaistuksen sijaan valehtelija jää palkalliselle valehtelupalkkiolomalle, jota nimitetään sairaslomaksi. Kun hän palaa ihmisten ilmoille tovereidensa pariin, he empatisoivat. – Voi, miten olet kärsinyt. Kyllä me tuemme. Valehtelua ei tarvitse pelätä. Anteeksi saa, jos viitsii pyytää – ja pyytämättäkin. Kannattaa aina valehdella, jos se on henkilökohtaisen tai oman ryhmän edun mukaista. Suomessa on uutta täysin huoleton suhtautuminen valehtelemiseen. Siitä koituu ylimääräistä työtä ja vaivaa, kun mihinkään ei voi luottaa.

Hankkeen valepötyhöpö

Pannaan yhteiskunnan rahoittama hanke alulle valheellisin tiedoin. Kustannusarvio valehdellaan kolmannekseen siitä, mitä on tiedossa. Saadaan luottamushenkilöiden päätös syntymään, ja aloitetaan homma. Sitten, oho, yllätys! Huomataan totuus. Hanke maksaa paljon enemmän. Koska siihen on jo satsattu, sitä ei peruta eikä keskeytetä. Luottamushenkilöt päättävät lisärahoituksen, ja tilanne selitetään pötyhöpöllä. Ketään ei syytetä eikä rangaista yhteiskunnan verorahojen väärinkäytöstä, koska valehtelu on normaalia. Päijät-Hämeessä Kimolan tarpeettoman kanavan kunnostaminen on esimerkki. 7 miljoonan hanke tuli maksamaan yli 20 miljoonaa. Hattulan elitistinen koulurakennus, sama epäsuhde. Helsingin metro… Pötyhöpö on ajanut Suomen valtion hirveään velkaantumiseen, joka jatkuu, koska pötyhöpön kierrokset kiihtyvät.

Uusia pötyhöpöjä

Sukupuolineutraliteetti on pötyhöpöinen uudissana, koska ikinä ei ole missään ollut sukupuolineutraaleja olentoja. Ei eläimiä, ei ihmisiä. Siksi sellaiset keksittiin 2000-luvun Suomessa. Etanat näyttävät epäseksikkäiltä. Pötyhöpöä. Etanoilla on molempien sukupuolten vehkeet, ja sen myötä seksissä tuplariemu. Suomalaiset synnyttävät liian vähän. Tietenkin, koska valtakunnan ylin johto rääkyy, että sukupuolia ei ole. Siittämiseen ja raskaaksi tulemiseen tarvitaan sukupuolia.

Synaptori numero 6/2020 muut artikkelit pääset lukemaan tästä.