Soten ammattihenkilöstö koostuu ihmisistä (yllätys?). Henkilöstön henkinen ylikuormitus naamioidaan usein ahdistuneisuushäiröksi tai masennukseksi. Todellisuudessa jokainen ihminen alkaa henkisesti oireilla, kun taakka painaa liikaa.

Kokemus oman jaksamisen loppumisesta on ahdistavaa. Siitä seuraa hallinnan menetyksen tunne, ja ihminen ei voi tuntea oloaan turvalliseksi. Kohtuuton rasittaminen saa myös kokemaan arvostuksen puutetta: jos minua arvostettaisiin, ei tällä tavalla kohdeltaisi.

Liian vähälukuinen henkilöstö ylirasittuu varmasti. Se ei ole tauti eikä ihme. Sen aiheuttamiin ongelmiin on lääke: lisää väkeä. Yleensä tällöin sanotaan: Joopa-joo, mutta mistä rahat? Nostetaanko veroja? Ei tarvitse. Koko yhteiskunta pursuaa hyödyttömiä rahanreikiä, esimerkiksi tarpeettomat yritystuet. Rahasta ei ole puute, vaan sen virheellisestä kohdistamisesta, koska puuttuu taito ja halu tarkastella yhteiskunnan varojen käyttöä kokonaisuutena.

Henkilöstön tarpeiden kuulemisessa tehdään iso virhe, jos kysyminen ei johda todellisiin muutoksiin. Tehokas kuuleminen toteutetaan kahdella kysymyksellä, joihin ihmiset vastaavat vapaamuotoisesti:

1) Mitä vikaa on työssä?  2) Jos sinulla olisi valta, mitä muuttaisit?

Toteutin tällaisen kyselyn Lahden verotoimiston työterveyslääkärinä vuonna 1998. Kymmeniä parannuksia tehtiin heti. Toimiva työterveyshuolto tuottaa terveyttä. Sairauksien hoitamiseen ja terveysbisneksen voittoihin keskittyvä työterveyshuolto vaarantaa työntekijöiden hyvinvoinnin. Se syrjäytyy perustehtävästään, työperäisten haittojen ehkäisystä.

Korulauseet ja kiitokset ahkerille työntekijöille eivät lohduta, jos perusasiat ovat pielessä. Tärkeää on henkilöstön osaamisen lisääminen, jota aina tarvitaan muutoksissa. Järkevä työnjako, taitava johtaminen ja oikeudenmukaisuuden vaaliminen ovat keinoja jaksamisen ja työnilon säilyttämiseksi.

Samat työtehtävät voidaan tehdä kätevästi tai vaikeasti. Lean-ajattelua harrastin työterveyslääkärinä 22 vuotta. Se ei ole vaikeaa, eikä poissa muodista. Samassa laitoksessa toimitaan toisella osastolla kätevästi ja toisella sählätään. Hyvät menetelmät pitää levittää kaikkialle. Laatu ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Riittävän osaamisen takaaminen estää stressaantumista.

Kunnollisia ATKperehdyttäjiä olen vuoden 1982 jälkeen tavannut yhden. Tyypillisesti digivalmiuksen varmistamisessa möhlitään kaikkialla, ja jatkuvat ohjelmien muutokset pahentavat tilannetta. Henkilöstön jaksamisen ja työnilon hyväksi voidaan tehdä paljon myös melko pienillä kustannuksilla. Koskaan ei pidä päästää työpaikan henkilöstön tilannetta sellaiseksi kuin miten terveyskeskuksia tuhottiin jokunen vuosi sitten, esimerkiksi Lahdessa.

Jyrki Joensuu

Tämä artikkeli käsittelee Ihmisten soten 9. teesiä, Synaptorin Soten erikoisnumerossa s. 9. Kaikki Ihmisten soten 10 teesiä luettavissa Synaptori 1/2022:

https://www.synaptori.com/wp-content/uploads/2022/01/synaptori1_2022_netti.pdf